Ruokatapahtumana GastroApprot



Opiskelen ensimmäistä vuotta ammattikorkeakoulussa, mutta silti kouluun kuuluva juhlimiskulttuuri on jäänyt itselle melko vieraaksi. En ole kokenut mitään kiinnostusta approja kohtaan, mitä hauskaa voi olla viidentoista tupaten täynnä olevan baarin kiertämisessä? Saati sitten niiden väljähtäneiden oluiden tai shottien juomisessa. No suoraan sanottuna ehkäpä isoin syy miksen approihin ole osallistunut on pelko siitä seuraavan päivän olotilasta. 

Sen sijaan, kun kuulin että huhtikuussa ollaan järjestämässä gastroapproja, mitkä painottuvat juomisen lisäksi syömiseen olin heti valmis lähtemään mukaan. Approissa oli mukana 11 Helsingin keskustassa sijaitsevaa eri tasoista ravintolaa ja approt suorittaakseen tuli asioida ainakin yhdeksässä. Niinpä heitin 24.04.2017 ennakkokäsitykset romukoppaan ja lähdin mukaan luokkalaisteni kanssa approilemaan. 

Ensiksi haimme appropassit Virgin Oilista, josta koko tapahtuma alkoi. Jonojen vuoksi emme kuitenkaan jääneet syömään paikan päälle vaan siirryimme heti seuraavaan pisteeseen, ravintola Oficinaan. Oficina on tuo Helsinkiin Latinalaisen Amerikan makuja ja ei ollut minulle ennestään tuttu paikka. Tarjolla oli tacokuoressa ylikypsää possua ja hintana oli 4€, toki myös juomia oli alennetuin hinnoin, esim. 0,33l tuoppi lageria 3€. Tarjoilu oli hieman takkuilevaa, mutta henkilökunnan pirteä fiilis pelasti tilanteen. Pienen odottamisen jälkeen saatiin maistuvat, mutta hieman viileät tacotkin kouraan. Taco oli oikein maukas, mutta ehkäpä hieman ylihinnoiteltu kokonsa ja muiden appron ravintoloihin nähden. Mielenkiinnosta kurkin myös baaritiskin toiselle puolelle missä tacot valmistettiin, kaikki näyttikin olevan hyvin suunniteltua ja valmistus tapahtui ripeästi. 

Possutaco ja lager
Seuraava pysähdyspaikka olikin ravintola Loiste, mikä sijaitsee Helsingin keskustan Sokoksen ylimmässä kerroksessa. Miljöö täällä on aina yhtä juhlava ja kaikki henkii talon alkuperäistä 50-luvun aikakautta. Mielestäni näin upealla sijainnilla pitäisi olla yksi Suomen parhaista ravintoloista, mutta aina Loisteessa asioidessani ruoka on ollut pettymys. No onneksi kymmenennen kerroksen ulkoilmaterassi kaupunki näkymillä pelastaa paljon.  Tarjolla oli erilaisia viinejä 12cl/3€ hintaan, jos viinin kylkeen halusi juustoja, kustansi combo 5€. Täällä tulikin nautittua lasi syrahia sekä juustoja. Juustot monikossa taitaa olla hieman liioittelua, kyseessä oli cocktail tikussa pujotettuna kahta erilaista kovaa kermajuustoa, pala mansikkaa sekä viikunahilloa. Onneksi tämä maistui hyvältä, toisin kun erittäin mauton ”marjamehu” viini. Ainakin Loisteessa oli hinnoittelu kohdallaan. Vaikka ravintolaan saapuessa oli haalarikansaa aika paljon jonossa, eteni se nopeasti ja lasin viiniä sekä valmiiksi tehdyn juustotikun saikin saman tien tiskiltä kouraan. Hyvällä tuurilla saimme vielä pöydän terassilta, tuulensuojaiselta paikalta ja olisi tänne voinut jäädä nauttimaan fiiliksestä pidempäänkin.
Olon possunniskaa ja lapin puikulaa.

Hetken terassifiilistelyn jälkeen lähdimme siirtymään seuraavaan kohteeseen, ravintola Oloon. En ole aiemmin syönyt
Olossa, sen hintatason vuoksi, joten odotukset olivat korkealla. Yllätyksekseni annokset maksoivat täällä ainoastaan 5€. Tarjolla oli lehtikaalisalaattia mantelilla, possunniskaa ja puikulaa sekä jälkiruokana tyrniä ja Napueta. Söin possunniskaa ja annos koottiin tiskillä jokaiselle asiakkaalle erikseen tilauksesta. Oli hienoa päästä seuraamaan huippuammattilaisen otteita lähietäisyydeltä. Toki kaikki oli misattu täysin etukäteen ja annos ainoastaan koottiin asiakkaan edessä. Toiminta oli kellontarkkaa ja hyvin tasalaatuista kaikilla. Lihat olivat lämpösäilytyksessä tiskin takana, puikulasosee pursotinpussissa hauteessa ja annoksen päälle tuleva crumble erillisessä astiassa tiskillä. Possunniska oli erityisen maukasta ja todella onnistunut kokonaisuus, hinta-laatusuhteeltaan päivän paras annos! Puhumattakaan siitä kuinka niin yksinkertaisesta annoksesta saa niin kauniin.

Olon jälkkäri, tyrniä ja Napueta.
Seuraavaksi suuntasimme Gastrobar Emoon, jossa olen myös ollut työharjoittelussa muutaman viikon viime syksynä. Oli kiva käydä ravintolassa nyt myös asiakkaan näkökulmasta. Emossa olikin sitten todellinen haalareiden ryntäys ja jonoa oli ulko-ovelle saakka, tämä ei kuitenkaan latistanut yhtään tunnelmaa. Keittiömestari Ilkka Lääveri oli ottamassa asiakkaita vastaan ja tervehti jokaista henkilökohtaisesti ja esitteli myynnissä olevat tuotteet. Tarjolla oli muutamaa erilaista viiniä sekä mallasleipä lohimoussella, pikkelöidyllä fenkolilla ja siian mädillä. Lasi viiniä ja leipänen maksoivat 8€ ja olivat ehdottomasti rahan arvoiset. Leivät olivat tiskillä tarjoiluastiassa ja niitä tuotiin tasaisin väliajoin keittiöstä lisää. Toiminta oli ammattimaista eikä kylmäketju varmasti katkennut missään vaiheessa. Leipä ja valkoviini olivat erittäin hyvä makupari ja vahvasti toinen suosikkini päivän annoksista.

Emon mallasleipä lohimoussella ja siian mädillä.
Emon jälkeen suuntasimme ravintola Raguun, jossa olen syönyt muutaman kerran ja aina erittäin onnistuneen menu kokonaisuuden. Odotukset olivatkin korkealla. Paikalle saavuttuamme oli kuitenkin ruoka loppunut eikä henkilökunta osannut sanoa onko sitä tulossa lisää. Sanottakoon että tässä vaiheessa tapahtumaa oli vielä kaksi tuntia jäljellä, tosin ymmärrettävää että kävijämäärää on vaikea arvioida. Päätimme siis siirtyä seuraavaan paikkaan eli Bar Looseen, heti tänne saavuttuamme saimme viestin koulukaverilta, että Raguun oli tullut lisää ruokaa, emme kuitenkaan enää jaksaneet siirtyä takaisinpäin.

Loosessa söimme palat flatbreadia, mikä maksoi 3,5€ kappale. Tiskillä työskenteli ainoastaan yksi mies, joka samanaikaisesti teki leipiä, kaatoi juomia ja veloitti asiakkaita. Oli ihan pikkanen kiire päällä varmasti koko illan. Leivät olivat tosi hyviä, todella ohut kuori, pohjalla chipotle kastiketta, täytteinä chorizoa, aurinkokuivattua tomaattia ja jalopenoa, päälle tuli vielä rucolaa. Osalle porukasta flatbread oli liian tulinen, mutta mielestä niissä oli juuri sopiva potku!
Tässä vaiheessa iltaa alkoi vatsa olemaan jo sen verran täynnä ja kello näyttämään sen verran paljon, että oli aika lähteä suuntaamaan kotiin. Ei ihan se yhdeksän ravintolan läpikäyminen toteutunut, no jääpähän ainakin petrattavaa seuraavaan kertaan. Oli kyllä niin hauska ilta, että tuli luvattua lähteä luokkalaisten kanssa joku kerta niille normaaleille ryyppy approillekin. Siitä taitaakin tulla sitten ihan erilainen päivitys.



Mielenkiintoisia nettisivuja aiheeseen liittyen:

www.bailataan.fi  täältä löytyy tietoa opiskelijabileistä ja approista!
www.emo-ravintola.fi
www.olo-ravintola.fi
www.ragu.fi

Kommentit

Suositut tekstit