Suomalainen ruoka ja perinteet


Syksyisen metsäretkin antia.

Suomalaisesta ruoasta ja varsinkin perinteisestä suomalaisesta ruoasta itselle tulee ensimmäisenä mieleen, mämmi, karjalanpiirakat, kalakukko ja kotijuusto. Toiset ovat mielestäni suurinta herkkua ja toiset taas ei. Kuitenkin suomalainen ruoka on nykypäivänä todella paljon enemmän kuin perinneruoat. Suomalaista ruokaperinnettä ei toistetakaan enää pilkun tarkasti, vaan ruokaa muutetaan ja tuunataan nykypäivään sopivaksi. Suomalainen ruokakulttuuri onkin joutunut innovatiiviseen käsittelyyn. 

Suomalainen ruokaperinne elää ja kukoistaa, se kehittyy koko ajan ja on omaleimaista ja erityistä. Sekä ruoka-alan ammattilaisia että kuluttajia kiinnostaa vastuullisuus jonka myötä luomu, kasvisruoka sekä lähiruoka ovatkin nousseet uusiksi trendeiksi. Kiinnostus kotimaisia kausituotteita kohtaan nousee koko ajan. Ruokaa halutaan tehdä suomalaisista, puhtaista raaka-aineista, mutta nykyaikaisella twistillä. 


Mutta mitä suomalainen ruokakulttuuri sitten on? ja mitä ruokaperinteet?

Äidin tekemiä karjalanpiirakoita.
Suomalainen ruokakulttuuri on kehittynyt jatkuvassa idän ja lännen puristuksessa, vaikutteita olemme saaneet niin Venäjältä kuin Ruotsistakin. Kuitenkin perinteiseen ruokakulttuuriimme on vaikuttanut eniten pohjoinen sijaintimme, pitkät talvet ja lyhyet kesät. Lyhyt kesä onkin aina haastanut suomalaisia kehittelemään uusia menetelmiä ja tuotantotapoja parhaimman hyödyn saamiseksi. Jokamiehen oikeus eli vapaus metsänantimien poimimiseen ja kalastamiseen on meille itsestään selvyys, joka kuuluu olennaisena osana ruokaperinteisiimme.

Suomalaisessa ruokakulttuurissa on hyvin paljon alueellisia eroavaisuuksia ja juuri nämä eroavaisuudet tekevät siitä mielenkiintoisen ja monivivahteisen. Ruokakulttuuria edustaa vaikkapa mustamakkara, tippaleivät, mämmi, nuotiomakkara ja savustettu kala, niin ja salmiakki! Tosin vahvat alueelliset erot ovat aikojen saatossa jo hälventyneet pitkälti koululaitoksen sekä ruokakauppaketjujen vuoksi. Toisaalta paikallisuutta ollaan jälleen korostamassa ja paikallisten erikoisuuksien kunnioitus on kasvussa.

Juhannusruokaa, lämminsavustettua lohta ja uusia perunoita.
Ruokakulttuurin paikallisuus näkyy esimerkiksi seuraavissa ruokatuotteissa: Lapin puikula ja poronkäristys, kainuun alueen rönttöset, tamperelainen mustamakkara, turun saariston saaristolaisleipä, ahvenanmaan pannukakku ja karjalan piirakat. Lemin kunta on tunnettu särästään ja he ovat myös osanneet markkinoida särän ruokatuotteena ja saavatkin sen ansiosta runsaasti maakuntamatkailua alueelleen. Uudet ruokatuotteet eivät enää leimaa maakuntia kokonaisuutena, vaan paikallisempi toiminta on nousussa. Paikallisuutta leimaa suurimmaksi osaksi oma tila tai kylä.  Nykyään paikallista ruokakulttuuria edustaa useat pienpanimot, viinitilat ja pienjuustolat, juuri nämä pienet yritykset uudistavat paikallista ruokakulttuuria!

Mielestäni suomalainen ruoka on tällä hetkellä erittäin pinnalla ja paikallisia tuotteita halutaan käyttää ja niitä arvostetaan. Varsinkin maailmalla tapahtuvien ruokakriisien, esimerkiksi Brasilian lihakohun myötä keskustelu ruoan alkuperästä ja puhtaudesta on jälleen ajankohtainen. Juuri tässä suomalaisen puhtaan ruoan ja ruokakulttuurin vahvuus on. Vaikka alueelliset erot ruokakulttuurissa ovatkin hälventyneet voi suomalainen ruoka ja perinteet hyvin, ajan myötä ne toki muovautuvat ja uudistuvat, mutta eivät menetä aitoa perusolemustaan. 



Lähteet ja mielenkiintoisia nettisivuja sekä artikkeleita asiaan liittyen:





Kommentit

Suositut tekstit