Suomalainen ruoka ja perinteet
Syksyisen metsäretkin antia. |
Suomalaisesta ruoasta ja varsinkin perinteisestä
suomalaisesta ruoasta itselle tulee ensimmäisenä mieleen, mämmi,
karjalanpiirakat, kalakukko ja kotijuusto. Toiset ovat mielestäni suurinta
herkkua ja toiset taas ei. Kuitenkin suomalainen ruoka on nykypäivänä todella paljon
enemmän kuin perinneruoat. Suomalaista ruokaperinnettä ei toistetakaan enää pilkun
tarkasti, vaan ruokaa muutetaan ja tuunataan nykypäivään sopivaksi. Suomalainen
ruokakulttuuri onkin joutunut innovatiiviseen käsittelyyn.
Suomalainen ruokaperinne elää ja kukoistaa, se kehittyy koko
ajan ja on omaleimaista ja erityistä. Sekä ruoka-alan ammattilaisia että
kuluttajia kiinnostaa vastuullisuus jonka myötä luomu, kasvisruoka sekä
lähiruoka ovatkin nousseet uusiksi trendeiksi. Kiinnostus kotimaisia
kausituotteita kohtaan nousee koko ajan. Ruokaa halutaan tehdä suomalaisista,
puhtaista raaka-aineista, mutta nykyaikaisella twistillä.
Mutta mitä suomalainen ruokakulttuuri sitten on? ja mitä
ruokaperinteet?
Äidin tekemiä karjalanpiirakoita. |
Suomalainen ruokakulttuuri on kehittynyt jatkuvassa idän ja
lännen puristuksessa, vaikutteita olemme saaneet niin Venäjältä kuin
Ruotsistakin. Kuitenkin perinteiseen ruokakulttuuriimme on vaikuttanut eniten
pohjoinen sijaintimme, pitkät talvet ja lyhyet kesät. Lyhyt kesä onkin aina
haastanut suomalaisia kehittelemään uusia menetelmiä ja tuotantotapoja
parhaimman hyödyn saamiseksi. Jokamiehen oikeus eli vapaus metsänantimien
poimimiseen ja kalastamiseen on meille itsestään selvyys, joka kuuluu
olennaisena osana ruokaperinteisiimme.
Suomalaisessa ruokakulttuurissa on hyvin paljon alueellisia
eroavaisuuksia ja juuri nämä eroavaisuudet tekevät siitä mielenkiintoisen ja
monivivahteisen. Ruokakulttuuria edustaa vaikkapa mustamakkara, tippaleivät,
mämmi, nuotiomakkara ja savustettu kala, niin ja salmiakki! Tosin vahvat
alueelliset erot ovat aikojen saatossa jo hälventyneet pitkälti koululaitoksen
sekä ruokakauppaketjujen vuoksi. Toisaalta paikallisuutta ollaan jälleen
korostamassa ja paikallisten erikoisuuksien kunnioitus on kasvussa.
Juhannusruokaa, lämminsavustettua lohta ja uusia perunoita. |
Ruokakulttuurin paikallisuus näkyy esimerkiksi seuraavissa
ruokatuotteissa: Lapin puikula ja poronkäristys, kainuun alueen rönttöset, tamperelainen
mustamakkara, turun saariston saaristolaisleipä, ahvenanmaan pannukakku ja
karjalan piirakat. Lemin kunta on tunnettu särästään ja he ovat myös osanneet
markkinoida särän ruokatuotteena ja saavatkin sen ansiosta runsaasti
maakuntamatkailua alueelleen. Uudet ruokatuotteet eivät enää leimaa maakuntia
kokonaisuutena, vaan paikallisempi toiminta on nousussa. Paikallisuutta leimaa
suurimmaksi osaksi oma tila tai kylä. Nykyään
paikallista ruokakulttuuria edustaa useat pienpanimot, viinitilat ja
pienjuustolat, juuri nämä pienet yritykset uudistavat paikallista ruokakulttuuria!
Mielestäni suomalainen ruoka on tällä hetkellä erittäin
pinnalla ja paikallisia tuotteita halutaan käyttää ja niitä arvostetaan.
Varsinkin maailmalla tapahtuvien ruokakriisien, esimerkiksi Brasilian lihakohun
myötä keskustelu ruoan alkuperästä ja puhtaudesta on jälleen ajankohtainen.
Juuri tässä suomalaisen puhtaan ruoan ja ruokakulttuurin vahvuus on. Vaikka alueelliset
erot ruokakulttuurissa ovatkin hälventyneet voi suomalainen ruoka ja perinteet
hyvin, ajan myötä ne toki muovautuvat ja uudistuvat, mutta eivät menetä aitoa perusolemustaan.
Lähteet ja mielenkiintoisia
nettisivuja sekä artikkeleita asiaan liittyen:
Kommentit
Lähetä kommentti