Ajatuksia ruokadiplomatiasta ja Suomi 100 -vuotta hankkeesta

Yksi parhaimpia puolia Haaga-Heliassa opiskelussa on koulun läheinen suhde työelämään. Opiskelu on työelämälähtöistä ja saamme usein osallistua erilaisiin alan ammattilaisten luentoihin ja puheenvuoroihin. Muutama viikko sitten koululla kävi puhumassa Suomi 100 -suurlähettiläs Pekka Huhtaniemi sekä keittiömestari Kim Palhus. Luennolla käsiteltiin ruokadiplomatiaa, suomalaista ruokakulttuuria sekä Suomi 100 -hanketta ja sen näkyvyyttä ruokatuotteissa.

Puheenvuoron aloitti Suomi 100 -suurlähettiläs Pekka Huhtaniemi, joka kertoi aluksi hyvin mielenkiintoisesta urastaan Suomen suurlähettiläänä eri maiden kohteissa. Huhtaniemi piti puheessaan koko ajan mukana ruoan sekä ruokailun ja kertoi sen kautta omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan suurlähettilään urastaan. Huhtaniemen mukaan esimerkiksi kesken neuvottelujen tai vierailujen ruokailu on se hetki, kun tilanne rauhoitetaan ja keskustellaan ihminen ihmiselle, tasa-arvoisena ja unohdetaan käsillä olevat välillä vaikeatkin työasiat. Ruoan ja juoman ääressä asioista puhutaan vapautuneesti ja tutustutaan vieraisiin syvällisemmin. Tarjottava ruoka luo myös vieraille maamielikuvia Suomesta, ruoan ympärille on yleensä luotu tarina ja suurlähettiläs osaa kertoa myös ruoasta, raaka-aineista ja valmistuksesta ainakin pintapuolisesti vieraille. Kerrotuilla tarinoilla luodaan mielikuvia Suomesta ruokamaana, edistetään suomalaisen ruokakulttuurin tunnettavuutta ja sen kautta saattaapa jokunen vieras saada innostuksen matkustaa Suomeen.

Suomi 100 -suurlähettiläs Pekka Huhtaniemi.

Ruoka merkitseekin suurlähetystöissä paljon enemmän kuin vatsan täytettä, ruoan kautta osoitetaan kunnioitusta ja arvostusta. Ruoka on myös merkittävä tapa jäädä vieraiden mieliin sekä erottautua joukosta ja luoda positiivisia muistikuvia. Toki pitää myös ottaa aina huomioon vierailijakunta, ruokarajoitteet ja tilaisuuden luonne. Myöskään suomalaisia perinneruokia ei kannata esitellä sellaisenaan, vaan menu kokonaisuuksissa tulee löytää tasapaino kansainvälisyydessä sekä suomalaisuudessa. Suomalaisuus saa näkyä ja tuntua, mutta hienovaraisesti.

Huhtaniemen mukaan hyvä kokki ja keittiömestari on erityisen tärkeitä suurlähettilään työssä. Viikottain järjestettäviä tapahtumia on 2-3, jonka lisäksi päivittäiset suurlähetyksen henkilökunnan ruokailut. Suurlähetystöissä järjestetään tapahtumia virallisista illallisista, työlounaisiin ja cocktail -tilaisuuksiin. Menu-kokonaisuudet ja tarjottavat tuotteet suunnitellaan yhdessä keittiömestarin ja suurlähettilään kanssa, mietitään kustannukset ja tilaisuuden luonne ja näihin sopivat tarjottavat. Keittiöllä on vetovastuu ruokailusta ja sen järjestämisestä suunnitellun mukaisesti, sen sijaan suurlähettiläs järjestää ohjelman ja oheispalvelut tapahtumaan. Toimiva yhteistyö onkin elinehto onnistuneiden tapahtumien järjestämisessä.

Seuraavaksi keittiömestari Kim Palhus kertoi omasta vaiherikkaasta urastaan Moskovan Yhdysvaltojen suurlähetystöstä nykyiseen pestiinsä Helsingin musiikkitalon ravintolatoimen johtajaksi. Palhus kertoi mielenkiintoisia tarinoita, millaista oli työskennellä 80 -luvun Neuvostoliitossa, vieraanvallan edustajalla. Kuinka tuoreista raaka-aineista oli lähes aina pulaa ja Lappeenrantaan tehtiin vähintään kerran kuussa henkilöautolla raaka-aineiden hakureissu, tai kuinka kalaa sai ainoastaan kokonaisena pakastettuna, sisuksineen päivineen. Palhus palasikin sopivasti takaisin Suomeen kolme viikkoa ennen Neuvostoliiton kaatumista ja muodosti legendaariselle ravintola Saslikille heidän venäläisen konseptinsa.

Virallinen Suomi 100 -logo.
Lainattu: http://suomifinland100.fi/

Vuodesta 2007 Palhus on toiminut aktiivisesti yhteistyössä ulkoministeriön kanssa ja hän kouluttaa Suomen suurlähetystöjen keittiöhenkilökuntaa. Palhus on suunnitellut yhdessä keittiömestari Arto Rastaan kanssa Suomi 100 -menun, mikä on koulutettu ulkoministeriön kanssa yhteistyössä suurlähetystöjen kokeille. Täten tänä vuonna ympäri maailmaa saadaan nauttia yhtenäisestä, Suomen sata vuotisjuhlavuoden menukokonaisuutta. Menu sisältää suomalaisia alkupaloja ja simaa, graavilohta, vihreää perunasalaattia, karitsaa, kaura kaalikääryleitä ja britakakkua. Menu edustaa suomalaisuutta ja mielikuvia puhtaudesta, savusta, metsästä, riistasta, kalastuksesta sekä kausiruoista.

Luento oli erittäin mielenkiintoinen katsaus suurlähetystöissä tapahtuvaan työskentelyyn ruoan kautta. Suomi 100 -juhlavuosi oli koko ajan keskustelun keskiössä ja aiheeseen sai aivan uuden näkökulman. Nyt onkin kiinnittänyt aivan uudella tavalla huomiota kaikkialla näkyvään Suomi 100 -logoon. Juhlavuoden motto, yhdessä – tillsammans – together, kuvastaa hyvin sitä mitä nämä luennot edustavat, yhdessä Suomen ravintola-alasta saadaan monikulttuurinen, mutta omat juurensa tunteva menestyvä toimiala.

 

Lähteet ja mielenkiintoisia nettisivuja sekä artikkeleita asiaan liittyen:

 

http://suomifinland100.fi/

 

http://formin.fi/public/default.aspx?contentid=349946&contentlan=1&culture=sv-SE